Usvaa ja utua

Jonkin aikaa sitten hehkutin sumuisten ilmojen sopivuutta valokuvaukseen. Englantilaisen valokuvaajan Jo Metson Scottin kuvasarja 'And Then...' on hieno esimerkki siitä, miten sumuisella säällä saa hienon tunnelman kuviin. Scott luo lavastaja Nicola Yeomanin kanssa satumaisia maisemia, joissa metsään on esimerkiksi eksynyt kuumailmapallo tai haaksirikkoutunut merirosvolaiva. Artwednesday-lehden mukaan Jo Metson Scott on käyttänyt hyväkseen myös valmiita luonnosta löytyviä muotoja.

Photo: Jo Metson Scott, collaboration with Nicola Yeoman, http://jometsonscott.co.uk/index.php/gallery_display/C39/39

English photographer Jo Metson Scott has created a great, dreamlike series called 'And Then...' in collaboration with set designer Nicola Yeoman. More photos from Scott on Artwednesday web site.

Fireworks in black and white

Pieni idea voi olla yllättävän tehokas! Pierre le Hors on tehnyt 320-sivuisen kirjan pelkästään ilotulituksista, ja kaikki kuvat mustavalkoisina. Tässä tapauksessa värikäs ja puhkikuvattu (itsekin tykkään kuvata ilotulituksia) asia näyttää ihan toisenlaiselta, kun räiskyvien värien tilalla on pelkkää mustaa ja valkoista.

Photos: Pierre les Hors, Firework Studies, http://www.futureshipwreck.com/2010/11/artist-pierre-le-hors/

Simple idea can sometimes turn out to be really great! Pierre les Hors has taken photos of fireworks, and it´s amazing how different fireworks look in black and white. 

Jouluvalot

I´m singing in the rain! Niin inhottavalta kuin tuntuukin lähteä ulos vesisateeseen, niin joskus se kannattaa. Jouluvalot nimittäin näyttävät yllättävän hyvältä vesisateessa.

I´m singing in the rain! I noticed that christmas lights look surprisingly good when it´s raining.

Putoaminen

Olen menossa vihdoin katsomaan Ryan McGinleyn näyttelyn tänään. Ihan mahtavaa! Tarkoitus oli mennä katsomaan se jo aikaisemmin, mutta suunnitelmat muuttuivat. On kiinnostavaa yleensä kuulla, mistä valokuvaajat saavat inspiraationsa. Ryan McGinley kertoo olevansa inspiroitunut putoamisen kuvaamisesta.

Photo: Ryan McGinley, http://photogoc.blogspot.com/2010/10/ryan-mcginley.html

I´m finally going to see Ryan McGinley´s exhibition in London. I´m really looking forward to see it. Usually it´s interesting to hear, where photographers get their inspiration. Ryan McGinley says that falling fascinates him.

Surreyn joulukuu

Englannin joulukuu on kovin erilainen verrattuna siihen, mihin olen tottunut, mutta jotain valkoista ja pehmeää onnistuimme löytämään kävelyretkellä muutama päivä sitten. Ja polku oli kuin jostain satukirjasta ylle kaartuvine oksineen.

December here in Surrey is really different compared to Finland, nevertheless we managed to find something white and fluffy from the nature...

Valon mestari

Sain jokin aikaa sitten eräältä ystävältä vinkin muutamasta japanilaisesta valokuvaajasta. Yli muiden nousi Rinko Kawauchi, joka käyttää todella taitavasti valoa ja heijastuksia kuvissaan. Kuvissa on myös sellaista vähäeleisyyttä ja hehkua, jota en voi olla ihailematta.

Photo: Rinko Kawauchi, Untitled, 2009. http://www.gosee.us/news/art/-wie-ein-funkeln-in-der-stille-rinko-kawauchi-in-der-galerie-priska-pasquer-koeln-9605


FOIL Gallerian sivusto esittelee Rinko Kawauchin tuotantoa, mutta sivustolta löytyy muitakin kiinnostavia japanilaisia valokuvataiteilijoita ja heidän tuotantoaan. Kannattaa vilkaista! Olen jo pidemmän aikaa haaveillut matkasta Japaniin, ja jos se joskus toteutuu, niin tähän galleriaan on kyllä päästävä.

My friend told me about Japanese photographers and Rinko Kawauchi was one of them. Kawauchi is really ingenious in using light and reflections in her photographs. I also like the clarity and glow she manages to catch in them. If you want to know more about Japanese fine art photography FOIL Gallery´s web pages are good place to start!

On Foreign Ground

Asun ensimmäistä kertaa ulkomailla. Se on ollut pitkäaikainen haaveeni, jonka sain vihdoin toteutettua. Montaasiprojektin aikana halusin tutkia koko sitä tunneskaalaa, ilosta haikeuteen ja innostumisesta ikävöintiin, joita ulkomailla asuminen herättää. Halusin myös, että luonto on tärkeä osa näitä kuvia, koska ympäristö täällä on aikalailla erilainen kuin tutuilla kotikulmilla. Halusin myös käyttää pitkää valotusaikaa, koska tykkään todella paljon siitä utuisesta fiiliksestä, jota liike-epäterävyydellä saa kuviin. Tuloksena on joskus melkein vesivärinomaisia väripintoja.








This is the first time I´m living abroad. It´s been my longtime dream and now it has become real. In Montage unit I wanted to explore the wide variety of feelings - from joy to homesickness - that living abroad makes me go through. I also wanted nature to be important part of these photos. And motion blur - it just looks so good, if you ask me.

Jos lähdet

Ihastuin viime viikolla valokuvablogiin nimeltään If you leave. Blogia ylläpitää valokuvaaja Laurence Von Thomas, ja blogi koostuu useiden eri valokuvaajien tuotannosta. Kuvissa on usein kaunis valo ja jokin pieni, pysähtynyt hetki, jonka kuvaaja on harkiten tallentanut. Von Thomas on koonnut blogin kuvista myös kaksi kirjaa, joista uudemman tilasin heti itselleni. Odotan jo kovasti postiluukun kolahdusta, että pääsen selaamaan kuvia ja haistelemaan painotuoreen kirjan tuoksua.

Photo: Adeline Mai, http://if-you-leave.tumblr.com/

Kannattaa lukea myös Von Thomasin haastattelu Twin-lehden nettisivuilta.

I really, really love the photos on If you leave blog. Twin Magazine made an interview about photographer Laurence Von Thomas, who has been running his blog over two years now: "Focusing on single images, it’s an ambiguous archive that moves through desolate landscapes and mysterious settings, celebrating the power of a photograph rather than one specific photographer." http://www.twinfactory.co.uk/blog/art/if-you-leave 

Sääennustus lupaa utuisia kelejä

Huippulämpimän alkusyksyn jälkeen täällä Englannissakin on alkaneet ilmat viiletä. Siinä on se hyvä puoli, että aamuisin saadaan sumuisia säitä, joissa saa mielenkiintoisia kuvia. Hämmentävää huomata, mutta olen vähän jo odottanut näitä kosteita syyskelejä. Muuten kyllä nauttisin lämmöstä, mutta aurinko tuhoaa tehokkaasti maan pinnalla leijuvan usvan.

Photo: Robert and Shana Parkeharrison, Harbinger, 2008,
http://www.jacksonfineart.com/Robert%20and%20Shana-ParkeHarrison-3108.html

Utuisista keleistä syntyy myös kollaasini, joka on tekeillä Digital and Montage Practices -kurssille. Kurssin alussa saimme tietopaketin kollaasia tekevistä taiteilijoista, joista omaksi suosikiksi nousi Robert ja Shana Parkeharrison. Parkeharrisonien kuvissa on sopivasti utuista meininkiä ja liike-epäterävyyttä, joka kolahtaa. Parkeharrisonien kuvasarjoista suosikkini taitaa olla Grey Dawn, joka sopii hyvin tähän vuodenaikaan.

From my point of view, when the weather forecast says fog and mist, then you start to get interesting photos. The foggy weather is also going to be a key element in my montage project. I love the photos of Robert and Shana Parkeharrison, especially series called Gray Dawn which suits well to the weather outside.

Think what you eat!

Tämä on testikuva Constructed Realities -sarjaa varten. Halusin kritisoida elintarviketeollisuutta, josta on muodostunut aika epämääräinen kuva viime aikoina, ja saada katsojan miettimään, mitä laittaa lautaselleen. Ruoasta on ollut aika paljon puhetta kämppisteni kanssa, siitä syystä aloin kehitellä ruokaan liittyvää ideaa. Taidan olla kummajainen omien kasvisannosteni kanssa munia ja pekonia syövien kämppisteni keskuudessa.

Mallina oli tällä kertaa fantastinen Alex. Meillä oli kuvaustilanteessa tosi hauskaa, joka toivottavasti välittyi myös kuviin.

This is a test shot for the Constructed Realities unit. My idea was to criticize food industry and make people think what they eat. My model was fantastic Alex. We had fun in this photoshoot, so I´m hoping it also shows in these photos.

Jokaisena minuuttina ollessasi vihainen, menetät 60 sekuntia onnellisuutta

Julian Germainin kirjan nimeä on hiukan vaikea kääntää suomeksi, alkuperäiseltä nimeltään se on "For every minute you are angry you lose sixty seconds of happiness".

Photo: Julian Germain, www.juliangermain.com

Germain tapasi Charles Snellingin huhtikuussa 1992 Portsmouthissa, ja kuvasi häntä siitä lähtien kahdeksan vuoden ajan. Keltaisen ja oranssin värinen talo kiinnitti Germainin huomion, ja hän päätti soittaa ovikelloa. Vähitellen hän tutustui Charlieen, joka piti kukista, väreistä ja rakasti vaimoaan. Germain toteaa, että Snelling näytti hänelle, että tärkeimmät asiat maailmassa eivät maksa mitään. Charlie oli Germainin mukaan vasta-ainetta nykyaikaista elämää vastaan. Kuvia katsellessa tuntuukin siltä kuin siirtyisi johonkin menneeseen aikaan.

"….Charlie was a simple, gentle, man. He loved flowers and the names of flowers. He loved colour and surrounded himself with colour. He loved his wife. Without ever trying or intending to, he showed me that the most important things in life cost nothing at all. He was my antidote to modern living."
Julian Germain, from the book ‘For every minute you are angry you lose sixty seconds of happiness’, SteidlMack, 2005"

Bonfire Night

Bonfire Night tarjosi koko rahan edestä ilotulituksia ja kipinöitä. Kaverin kanssa pohdiskeltiin, että olisipa hauska nähdä avaruudesta käsin, miltä Englanti näyttää marraskuun viidentenä, kun koko maa viettää Guy Fawkesin yötä. Nyt ei päästy avaruuteen asti, joten nämä kuvat on ihan otettu tukevasti maan pinnalla.

We were wondering with my friend, that it would be nice to see England from the space when whole country celebrates Bonfire Night. But this time we didn´t have the chance to go the space, so these photos are taken firmly from the ground.

Looking for My Stranger

Etsiessäni itselleni Documentary Unitia varten valokuvauskohdetta eli omaa "the Strangeria", päädyin kotoisaan kasvisravintolaan nimeltään the Barn. Yllä olevat kuvat ovat sieltä. Stranger-tehtävässä tavoitteena on siis seurata entuudestaan tuntemattoman ihmisen elämää useamman viikon ajan.
Photocaboom-sivustolta löysin hyviä vinkkejä tuntemattomien kuvaamiseen.

When I was looking for my "Stranger" for the Documentary Unit, I ended up to a cosy vegetarian restaurant called the Barn. Photos above are from that restaurant. Here is also some good tips How to Photograph Strangers.

Epäonnistumisia ennen huippuotosta

Constructed Realities studiokurssilla sain vinkiksi tutustua Nick Knightin töihin. Olen joskus viime kevään aikana törmännyt hänen kuviinsa, ja uskomattoman upeita ne ovat. Ehkä muotikuvauksen kärkeä, jos minulta kysytään. Knight myös kuvailee mielenkiintoisella tavalla luovaa työtä. Hänen mielestään siihen liittyy aina epäonnistuminen, eikä sitä pidä pelätä. Ennen kuin se lopullinen kuva tallentuu kameraan, sitä edeltää aina sarja epäonnistumisia.



















Photo: Nick Knight, http://fdaphotography.wordpress.com/2011/02/09/nick-knight/




Tutkin tätä kurssia varten myös Pierre & Gilles -taiteilijakaksikon töitä. Näiden taiteilijoiden kuvissa on hieno värikylläinen kitchmaailma, ja paljon viittauksia mm. erilaisiin taruihin ja uskontoihin.

I love the way Nick Knight, one of the best fashion photographers, describes his own work in the article "The Image Maker":
For Nick Knight, it’s all about failure. “That’s exactly what creation is,” Knight explains. “It’s not being frightened to fail. Every time I take a picture I have to go through a series of failures to get there, usually under extraordinarily excruciating circumstances. (http://nickknight.com/)

Uusia näkökulmia

Point of View -miniprojektissa idea oli kuvata uusista näkökulmista. Tämä projekti sujui minulta paljon paremmin kuin katukuvaus ja tuntui, että opin tosi paljon projektin aikana. Poikkeuksellisten näkökulmien ja pienten yksityiskohtien huomioimisesta on yleensäkin hyötyä kaikessa kuvaamisessa. Ja filmikuvaamisen viha-rakkaussuhdetta mittaava viisari on taas kääntynyt rakkauden puolelle.

I really liked the Point of View miniproject, and I learnt a lot during this project. In general I think it´s good to use unusual point of views in photographing and notice little details in your surroundings. My love-hate relationships with analogue photographing is now turned into love.

Ratkaiseva hetki – The Decisive Moment

Olen kuvannut nyt useita päiviä katukuvaus-miniprojektia varten, mutta en ole tyytyväinen yhteenkään kuvaan. Katukuvaus tuntuu tällä hetkellä kaikista vaikeimmalta valokuvauksen muodolta. Siitä syystä pengoin eilisen kuvausreissun jälkeen hyviä vinkkejä netistä, miten voisin saada aikaiseksi parempia kuvia.

Haluaisin tietenkin ottaa kuvia, joissa näkyy se ratkaiseva hetki -The Decisive Moment, niin kuin Henri Cartier-Bressonin kuvassa alla.

Photo: Henri Cartier-Bresson, Behind the Gare Saint Lazare
50 Classic Examples of The Decisive Moment in Photography

Tähän asti olen oppinut sen, että kuvausta kannattaa jatkaa vaikka se tuntuisikin takkuiselta, koska pienen hetken päästä se voi tuntua jo paljon helpommalta. Ja kadulle on palattava uudestaan ja uudestaan, koska joka kerta saattaa huomata jotain pientä. Jostain löysin vinkin, että kuvata kannattaa esim. kaksi tuntia putkeen, sen jälkeen keskittyminen alkaa herpaantua.

Valokuvaaja David Sillitoe kehoittaa pitämään kuvauskaluston simppelinä. Hän myös korostaa hyvän mielialan tärkeyttä, jonka huomasin itsekin. Hän kehottaa kuvaamaan vilkkailla kaduilla, mutta minusta tuntuu helpommalta mennä juttusille, kun kaduilla on vähän hiljaisempaa.
Top tips: Street portraiture

Reutersin valokuvaaja Lucy Nicholson vertaa katuvalokuvausta rakastumiseen. Molemmat kuvaajat suosittelevat muuten 50 mm linssiä katukuvaukseen.
Street photography is like falling in love…

I found some good tips for street photography:
Top tips: Street portraiture

Street photography is like falling in love…

Parasta Parria

Photo: MARTIN PARR (b. 1952), Great Britain
New Brighton, Merseyside, from series The Last Resort, 1983–1986
The Finnish Museum of Photography Collections

Etsiessäni tietoa Documentary unitia varten törmäsin artikkeliin The Guardianissa, jossa Martin Parr kertoo, miten voi ottaa parempia lomakuvia. Tykkään Parrin tyylistä, joten oli kiinnostavaa lukea, mitä ajatuksia hänellä on lomakuvista. Paras hänen neuvoistaan on mielestäni se, että kuvista kannattaa tehdä printtejä, koska joku voi esim. vahingossa poistaa kuvat koneesta. Itse hävitin osan kuvistani, kun kotikoneen kovalevy hajosi, joten kannatan tätä lämpimästi.

Parr on aikanaan saanut kritiikkiä siitä, että hän käyttää hyväkseen ihmisten köyhyyttä ja huonoa makua. 1990-luvulla Parr keskittyi yhä enemmän roskaruoan, massaturismin ja massatuotetun tavaran kuvaamiseen. Nämä ovat mielestäni sellaisia aiheita, joita on syytäkin nostaa esille.

Martin Parr: How to take better holiday photographs

When I was looking for information for our Documentary unit, I found an article on The Guardian, where Martin Parr says how to take better holiday photographs. I think the most important thing he says is to make family albums, because there is a danger that photos are going to be suddenly deleted, if you just leave them on your computer.

Steve´s Bed & Breakfast

Steven Bed & Breakfast oli leppoisa valokuvauskohde. Epäröin hetken ovella, mutta se osoittautui turhaksi, koska talon omistaja toivotti minut lämpimästi tervetulleeksi. Vietin mukavan sunnuntaiaamupäivän kuvaten talon tapahtumia. Kuvat ovat osa Documentary unitia, jota vetää mahtava Anna Fox.

Photos from Steve´s Bed & Breakfast are part of our Documentary unit. The unit leader is wonderful Anna Fox.

Fiskarsista Farnhamiin

Matkalaukkukesän jälkeen olen nyt asettunut tänne Englantiin, joka tulee olemaan kotini ainakin seuraavan vuoden. Jatkan valokuvauksen opiskelua University for the Creative Artsissa. Syyskuu täällä Englannissa on ollut lämmin, loppukuusta jopa helteinen. Alussa kokemani pienen kulttuurishokin jälkeen nyt tuntuu, että alan kotiutua tänne sandwichien, oluen, jalkapallon ja luokkaerojen maahan. Toistaiseksi vielä putoan pelkäksi kuuntelijaksi, kun puheenaiheena on Pohjois- ja Etelä-Lontoon aksenttien erot, mutta ehkä loppuvuodesta saattaa siitäkin olla jokin mielipide.



Ensimmäiseksi tehtäväksi saimme tehdä Carte de Visiten eli visiittikortin. Pyysin mallikseni kämppikseni Bonitan. Vanhoissa visiittikorteissa on yleensä jokin esine, joka kuvastaa kuvattavan henkilön kiinnostuksen kohteita esim. kirja tai soitin. Omissa kuvissani on esineiden sijasta liike, joka kertoo kuvattavasta henkilöstä. Kuva on otettu jalustalla, pitkää valotusaikaa käyttäen.

I´ve now started my photography studies in the University for the Creative Arts. Our first assignment was Carte de Visite. I asked my room-mate Bonita to be my model and she did it well. :)