torstai 27. lokakuuta 2011

Epäonnistumisia ennen huippuotosta

Constructed Realities studiokurssilla sain vinkiksi tutustua Nick Knightin töihin. Olen joskus viime kevään aikana törmännyt hänen kuviinsa, ja uskomattoman upeita ne ovat. Ehkä muotikuvauksen kärkeä, jos minulta kysytään. Knight myös kuvailee mielenkiintoisella tavalla luovaa työtä. Hänen mielestään siihen liittyy aina epäonnistuminen, eikä sitä pidä pelätä. Ennen kuin se lopullinen kuva tallentuu kameraan, sitä edeltää aina sarja epäonnistumisia.



















Photo: Nick Knight,
http://fdaphotography.wordpress.com/2011/02/09/nick-knight/




Tutkin tätä kurssia varten myös Pierre & Gilles -taiteilijakaksikon töitä. Näiden taiteilijoiden kuvissa on hieno värikylläinen kitchmaailma, ja paljon viittauksia mm. erilaisiin taruihin ja uskontoihin.

I love the way Nick Knight, one of the best fashion photographers, describes his own work in the article "The Image Maker":
For Nick Knight, it’s all about failure. “That’s exactly what creation is,” Knight explains. “It’s not being frightened to fail. Every time I take a picture I have to go through a series of failures to get there, usually under extraordinarily excruciating circumstances. (
http://nickknight.com/)

torstai 20. lokakuuta 2011

Uusia näkökulmia












Point of View -miniprojektissa idea oli kuvata uusista näkökulmista. Tämä projekti sujui minulta paljon paremmin kuin katukuvaus ja tuntui, että opin tosi paljon projektin aikana. Poikkeuksellisten näkökulmien ja pienten yksityiskohtien huomioimisesta on yleensäkin hyötyä kaikessa kuvaamisessa. Ja filmikuvaamisen viha-rakkaussuhdetta mittaava viisari on taas kääntynyt rakkauden puolelle.

I really liked the Point of View miniproject, and I learnt a lot during this project. In general I think it´s good to use unusual point of views in photographing and notice little details in your surroundings. My love-hate relationships with analogue photographing is now turned into love.

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Ratkaiseva hetki – The Decisive Moment

Olen kuvannut nyt useita päiviä katukuvaus-miniprojektia varten, mutta en ole tyytyväinen yhteenkään kuvaan. Katukuvaus tuntuu tällä hetkellä kaikista vaikeimmalta valokuvauksen muodolta. Siitä syystä pengoin eilisen kuvausreissun jälkeen hyviä vinkkejä netistä, miten voisin saada aikaiseksi parempia kuvia.

Haluaisin tietenkin ottaa kuvia, joissa näkyy se ratkaiseva hetki -The Decisive Moment, niin kuin Henri Cartier-Bressonin kuvassa alla.

























Photo: Henri Cartier-Bresson, Behind the Gare Saint Lazare
50 Classic Examples of The Decisive Moment in Photography


Tähän asti olen oppinut sen, että kuvausta kannattaa jatkaa vaikka se tuntuisikin takkuiselta, koska pienen hetken päästä se voi tuntua jo paljon helpommalta. Ja kadulle on palattava uudestaan ja uudestaan, koska joka kerta saattaa huomata jotain pientä. Jostain löysin vinkin, että kuvata kannattaa esim. kaksi tuntia putkeen, sen jälkeen keskittyminen alkaa herpaantua.

Valokuvaaja David Sillitoe kehoittaa pitämään kuvauskaluston simppelinä. Hän myös korostaa hyvän mielialan tärkeyttä, jonka huomasin itsekin. Hän kehottaa kuvaamaan vilkkailla kaduilla, mutta minusta tuntuu helpommalta mennä juttusille, kun kaduilla on vähän hiljaisempaa.
Top tips: Street portraiture

Reutersin valokuvaaja Lucy Nicholson vertaa katuvalokuvausta rakastumiseen. Molemmat kuvaajat suosittelevat muuten 50 mm linssiä katukuvaukseen.
Street photography is like falling in love…


I found some good tips for street photography:
Top tips: Street portraiture

perjantai 14. lokakuuta 2011

Parasta Parria























Photo: MARTIN PARR (b. 1952), Great Britain
New Brighton, Merseyside, from series The Last Resort, 1983–1986
The Finnish Museum of Photography Collections


Etsiessäni tietoa Documentary unitia varten törmäsin artikkeliin The Guardianissa, jossa Martin Parr kertoo, miten voi ottaa parempia lomakuvia. Tykkään Parrin tyylistä, joten oli kiinnostavaa lukea, mitä ajatuksia hänellä on lomakuvista. Paras hänen neuvoistaan on mielestäni se, että kuvista kannattaa tehdä printtejä, koska joku voi esim. vahingossa poistaa kuvat koneesta. Itse hävitin osan kuvistani, kun kotikoneen kovalevy hajosi, joten kannatan tätä lämpimästi.

Parr on aikanaan saanut kritiikkiä siitä, että hän käyttää hyväkseen ihmisten köyhyyttä ja huonoa makua. 1990-luvulla Parr keskittyi yhä enemmän roskaruoan, massaturismin ja massatuotetun tavaran kuvaamiseen. Nämä ovat mielestäni sellaisia aiheita, joita on syytäkin nostaa esille.

Martin Parr: How to take better holiday photographs

When I was looking for information for our Documentary unit, I found an article on The Guardian, where Martin Parr says how to take better holiday photographs. I think the most important thing he says is to make family albums, because there is a danger that photos are going to be suddenly deleted, if you just leave them on your computer.

maanantai 10. lokakuuta 2011

Steve´s Bed & Breakfast










Steven Bed & Breakfast oli leppoisa valokuvauskohde. Epäröin hetken ovella, mutta se osoittautui turhaksi, koska talon omistaja toivotti minut lämpimästi tervetulleeksi. Vietin mukavan sunnuntaiaamupäivän kuvaten talon tapahtumia. Kuvat ovat osa Documentary unitia, jota vetää mahtava Anna Fox.

Photos from Steve´s Bed & Breakfast are part of our Documentary unit. The unit leader is wonderful Anna Fox.

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Fiskarsista Farnhamiin

Matkalaukkukesän jälkeen olen nyt asettunut tänne Englantiin, joka tulee olemaan kotini ainakin seuraavan vuoden. Jatkan valokuvauksen opiskelua University for the Creative Artsissa. Syyskuu täällä Englannissa on ollut lämmin, loppukuusta jopa helteinen. Alussa kokemani pienen kulttuurishokin jälkeen nyt tuntuu, että alan kotiutua tänne sandwichien, oluen, jalkapallon ja luokkaerojen maahan. Toistaiseksi vielä putoan pelkäksi kuuntelijaksi, kun puheenaiheena on Pohjois- ja Etelä-Lontoon aksenttien erot, mutta ehkä loppuvuodesta saattaa siitäkin olla jokin mielipide.



Ensimmäiseksi tehtäväksi saimme tehdä Carte de Visiten eli visiittikortin. Pyysin mallikseni kämppikseni Bonitan. Vanhoissa visiittikorteissa on yleensä jokin esine, joka kuvastaa kuvattavan henkilön kiinnostuksen kohteita esim. kirja tai soitin. Omissa kuvissani on esineiden sijasta liike, joka kertoo kuvattavasta henkilöstä. Kuva on otettu jalustalla, pitkää valotusaikaa käyttäen.

I´ve now started my photography studies in the University for the Creative Arts. Our first assignment was Carte de Visite. I asked my room-mate Bonita to be my model and she did it well. :)