Viime hetken joululahjavinkki – Last Minute's Christmas Gift Tip

Aina silloin tällöin mietin, että tekisinkö kamerani hihnan tilalle jonkun uuden, koska mustapunainen väriyhdistelmä tuntuu välillä vähän liian… hmm räikeältä. Päädyin äskettäin Bloom Theoryn sivuille ja sieltä löytyy upeat kokoelmat erilaisia kamerahihnoja vaativaankin makuun. :)

Jos ystäväpiirissäsi on valokuvauksen harrastajia, niin tästä vaikka ensi jouluksi lahjavinkki. Hinta on aika suolainen, mutta jos lompakosta löytyy sopivasti ylimääräistä, niin mikä ettei. Tai jos olet kätevä ompelija, niin sivustolta saa hyviä ideoita, miten saat tuunattua itsellesi upean kamerahihnan.

Photo: http://www.bloomtheorystraps.com


This is last minute's Christmas gift tip maybe for next year: beautiful camera strap. If you have a friend who´s really into photography… yeah, why not if you´ve got some extra cash in your wallet. :)

What We Leave Behind

Olemme useamman viikon ajan valmistelleet ensimmäistä yhteistä näyttelyämme ja se avautuu vihdoin ensi maanantaina. Näyttely kulkee nimellä 'What We Leave Behind'. Tässä on muutama kuva näyttelyyn tulevasta sarjastani. Siitä tuli aika henkilökohtaista pohdintaa, johon liittyvät muuttaminen maasta toiseen ja sen mukana kauas jäävät ihmiset.

Our exhibition 'What We Leave Behind' opens on Monday 18th of November in Brightwells Gostrey Centre, Farnham. More information here: http://whatweleavebehind.4ormat.com

I love Lightroom!

Viime perjantaina osallistuin Adobe Lightroom workshopiin ja suorastaan rakastuin tähän ohjelmistoon, jota olen muutenkin halunnut oppia käyttämään jo pidemmän aikaa. Löysin muistitikulta kuvasarjan, joka kuvasin vuosi sitten keväällä. Kuvasin sarjan silloin filmille ja kun näin filmin valmiina, jouduin toteamaan, että valotus ei tainnut mennä ihan kohdalleen. Sen takia kuvasarja unohtui mielestä. Päätin kuitenkin harjoitella Lightroomin käyttöä niillä kuvilla, ja sainkin kuviin loihdittua juuri oikeanlaisia sävyjä ja oikeanlaista salaperäistä tunnelmaa, jota hain kuvaustilanteessa. Kuvat oli pelastettu! Jee! Mallina oli taas kerran ihana Bonita.

I just loooove Lightroom! I shot this set of images a year and half ago and when I got the film developed, I noticed that it was underexposed and the colors were greyish. After that I totally forgot the images. Last week we had a Lightroom workshop and because these images were on my memory stick, I started to play with them. And in the end I was able to turn those greyish and gloomy photos into these mysterious images I was looking for... And the model was lovely Bonita!

Back to Farnham!

Hoo! Täällä ollaan taas. Ihmeellistä jotenkin... Samanlaista, mutta kuitenkin erilaista. Tutut kulmat, mutta silti vielä jollain tapaa irrallinen olo. Onneksi on tutut ihmiset, jotka tekee olon kotoisaksi. Joskus aikaisemmin kotoisan tunnelman sai muuton jälkeen sillä, että stereot oli toimintakunnossa. Nykyään laitteisto ei enää ole niin tärkeä asia, olennaista on ehkä ennemminkin se, että itselle kolahtava musiikki kulkee jollain tapaa mukana.

Kävin ennen Englantiin lähtöä kuuntelemassa Nelli Palomäen kahden tunnin esittelyn omasta työstään Oulunkylän kirjastolla. Tulin sieltä ulos mielettömän inspiroituneena, koska Nelli Palomäki on ihan uskomaton tyyppi, todella rehellinen ja aito. Puheliaana tapauksena Nelli kertoi, että valokuvasta hän sai aikanaan syyn olla hiljaa. Mulla se on mennyt toistaiseksi toisinpäin, kuvaustilanteessa olen varmaan puheliaimmillani. Se oli myös mielenkiintoista, miten Nelli kertoi päätyneensä mustavalkoiseen ilmaisuun. Hän koki, että väriyhdistelmien miettiminen alkoi viedä keskittymisen pois olennaisimmasta eli mallista. Nelli kertoi, että ei välttämättä edes huomaa, mitä kuvan taustalla tapahtuu, koska keskittyy kuvatessa täysin mallin katseeseen. Hänen mielestään valokuvaustilanteiden pelossa ja epämukavuudessa on jotain kiehtovaa. Siitä aiheesta hän teki oman lopputyönsäkin.

Parasta ehkä oli se, että Nelli Palomäki ei hifistellyt teknisillä yksityiskohdilla, vaan esityksestä välittyi se, että kuvan tunnelma on paljon tärkeämpi. Erityisesti mieskuvaajat usein sortuvat kikkailemaan teknisellä tietämyksellään ja hmm.. kuvauskalustollaan, sen takia oli virkistävää kuunnella esitystä, joka keskittyi kuvien sisältöön ja tunnelmaan.

Nelli Palomäen näyttely "About ten" on vielä hetken aikaa auki Galerie Forsblomissa (22.9.2013 asti), käykää ihmeessä katsomassa, jos hänen työnsä kiinnostaa.


Elsa ja Viola, photo: Nelli Palomäki, http://www.nellipalomaki.com


I´m back to Farnham. It feels familiar and strange at the same time. I know the place, but still I feel little bit disconnected... Like my computer was couple of days. 

Before I came to England I heard Nelli Palomäki telling about her photography at Oulunkylä Library. I felt very inspired, because she´s so open, honest and straightforward about her work. Her exhibition is still open for a couple of day at Galerie Forsblom.