Puutarhatrilogia

Viimeisin harjoitustehtävä eli CD:n kansi osoittautuikin omalla kohdalla yllättävän takkuiseksi työksi. Kuvaustilanne sujui tosi hyvin, varsinkin kun Karjaan Werthmanns-kukkakaupassa oli tosi mukavaa henkilökuntaa, ja Iida oli ihana malli.

Olin etukäteen miettinyt, että haluaisin tosi runsaan ja kukkientäyteisen maailman, mutta kuvan sovittaminen CD:n kanteen olikin sitten visaisempi työ. Suuri kiitos kuuluukin ystävälleni Riikalle, joka auttoi ideoinnissa, kun itse olin jumissa tämän tehtävän kanssa.

Hylättyjä valokuvia

 

Photo: Abandoned Photo Museum


Pari viikkoa sitten saimme uuden tehtävän, jossa tarkoituksena on kuvata perhettä. Opettajamme Kia Orama esitteli meille mielenkiintoisen sivuston liittyen tähän tehtävään. Sivuston nimi on Abandoned Photo Museum. Kyseessä on sivusto, johon on koottu ihmisten poisheittämiä tai hukkaamia valokuvia. Sivuston kuvia on löytynyt Philadelphian kadulta, ja yksi isoimmista kokoelmista on erään konkurssiin menneen valokuvausliikkeen varastoista. Samalla tavalla kuin hylätyt talot ovat mielestäni kiinnostavia, heräsi kiinnostus myös näihin kodittomiin valokuviin.

Ja hylätyistä valokuvista tulee tietenkin mieleen myös Amelie-elokuva, jossa valokuva-automaatilla ja sen läheisyydestä löytyvillä valokuvilla on tarinassa ratkaiseva osuus.

Photo: http://www.squidoo.com/amelie

Säröilyä ja studiosessioita

Mamiyalla kuvaaminen on aiheuttanut mulle välillä harmaita hiuksia. Siksi pyysin Janitan malliksi, jotta voisin vähän harjoitella isommalla filmikoolla kuvaamista. Liikkeen kuvaaminen kiinnosti myöskin. Yläpuolella muutamia meidän kuvaussession tuloksia. Nämä ovat tosin kuvattu digikameralla, mutta kun jossain vaiheessa saan ne filmillä otetut kuvat skannattua tai vedostettua, niin laitan muutaman tännekin.

Valkoinen teema jatkuu... Meidän koulun tanssilinja esittää ensi keskiviikosta alkaen tanssiteoksen Skör/Särö, jonka harjoituksia kävin myös kuvaamassa. Esitys vaikutti tosi ihanalta, joten jos liikutte ensi viikolla Karjaan suunnalla niin kannattaa tulla katsomaan. Koreografina tanssiteoksessa on toiminut tanssilinjan vetäjä Tytti Kronqvist.

Serendipity = onnekas sattuma

Edith Södergran:
Svart eller vit

Floderna löpa under broarna,
blommorna lysa vid vägarna,
skogarna böja sig susande till marken.
För mig är intet mera högt eller lågt,
svart eller vitt,
sen jag har sett en vitklädd kvinna
i min älskades arm.

Lähde: Svensk lyrik

Keskiviikkona käynnistyi meidän ryhmän ensimmäinen yhteisnäyttely kahvila Serendipityssä Karjaalla. Näyttelyä varten meidän kaikkien piti valita jokin runo, jonka pohjalta kuvat otettiin. Oma inspiraationi lähti yllä olevasta Edith Södergranin runosta, niin kuin aikaisemmin kerroinkin. Tykkäsin kovasti runon haikean surumielisestä tunnelmasta. Tavoittelin kuviin sellaista ohikiitävän hetken tunnelmaa. Tilannetta, joka ei näytä ulkopuoliselle kovin merkitykselliseltä, mutta joka voi olla ratkaiseva jollekin toiselle. Malleina olivat tällä kertaa kuvaukselliset Sameli ja Emmi.


Edith Södergran:
Mustaa tai valkoista

Virrat joluvat siltojen alitse,
kukat loistavat teiden varrella,
metsät kumartuvat suhisten maahan.
Minulle ei mikään enää ole korkeaa tai matalaa,
mustaa eikä valkoista
nähtyäni valkopukuisen naisen
rakastettuni rinnalla.


Huomasin äsken, että Serendipity merkitsee onnekasta sattumaa. Nyt kun näyttely on avattu, niin voinkin jäädä odottelemaan niitä tulevia onnekkaita sattumia. :)