En dag med Pekka

Vietin yhden sunnuntaipäivän kuvaten Uspenskin katedraalia vahtimestari Pekka Erosen mukana. Tehtävän nimi oli En dag med...

Valo kajasteli hienosti aurinkoisena päivänä kirkon ikkunoista, ja kirkosta löytyi paljon hienoja yksityiskohtia kuvattavaksi. Ortodoksisen jumalanpalveluksen seuraaminen oli myös kiinnostava kokemus. Tykkäsin siitä, että kirkon ovet olivat koko ajan avoinna, ja väkeä virtasi sisään ja ulos myös jumalanpalveluksen aikana. Katedraalissa oli yllättävän yhteisöllinen tunnelma, vaikka se on historiallinen kohde, jossa käy paljon turisteja ympäri maailmaa.

Eläimellisten vaistojen varassa

Ryan McGinleystä inspiroituneena studiossa syntyi tällaista settiä. Mikäköhän tuo luu mahtaa olla? Hevosen pääkallo ehkä?

Vähän aikaa sitten luin kiinnostavan artikkelin Fokusoi, keskity, karsi, tiivistä! Hesarista, jossa kerrottiin päiväunelmoinnin ja tyhjäkäynnin olevan luovuuden lähde. Kiinnostavaa olisi myös tietää, minkä verran vaisto ohjailee liikkeitämme. Valokuvauksessa vaistolla tuntuu olevan merkitystä. Vaisto sanoo, että nyt on se hetki painaa laukaisinta. Mitä mieltä olette? Onko kyseessä vaisto vai jokin muu esim. opittu taito?

Kevät!

Lumi sulaa... Vesi lirisee ja lorisee, muodostaa lätäköitä ja puroja. Pari päivää sitten kuljin polkua pitkin kotitalolta bussipysäkille, ja jalka upposi metrin verran lumeen. Kun sain jalan kiskottua lumesta, kenkä oli kuran peitossa. Mutta on se kevät silti hieno vuodenaika!

Kevät Roomassa (vai pitäisköhän sanoa La Primavera) oli ihan toisenlainen. Lämmintä oli niin, että melkein tuli auringonpistos. Rooma oli kaunis ja vaikuttava, mutta jäi vähän etäiseksi. Liittyisiköhän siihen, että aikaa oli vain kolme päivää ja katseltavaa niin paljon.