Narrative: Random thoughts

Yesterday I was reading a book called M´as-tu vue, that tells about Sophie Calle´s art. I really like her work, because she puts herself 100% into her projects. They are really personal, but at the same time there is something universal in them. We saw Sophie Calle´s exhibition on April at Hara Museum of Contemporary Art and it was so good I almost cried. It was an installation that captures on film the expression of people seeing the ocean for the first time.

Sophie Calle: M´as-tu vue
http://artobserved.com/artists/sophie-calle/

I also got a package from Finland and there was a book called "Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin" (Thing that make your heart beat faster) by Mia Kankimäki. I felt like that the first paragraph of the book was telling about my life couple years ago! The book is about Mia Kankimäki and how she takes a break from her job and travels to Japan to study Japanese court lady Sei Shōnagon´s Pillow Book (Makura No Sōshi). Her book reminds me of our trip to Japan on April, because she travels in the same area in Kioto as we did. I took loads of photos in Japan and my plan was to put some of them to my blog, but my laptop broke in the summer. So people, don´t forget to do a backup of your images! (I´m still hoping I´m going to find a way to save those images)


Eilen lueskelin Sophie Callen taiteesta kertovaa paksua tiiliskiveä nimeltä M´as-tu vue. Tykkään todella paljon hänen töistään, koska hän on niissä 100%:sti mukana. Ne ovat todella henkilökohtaisia, mutta samalla niissä on jotain yleismaailmallista, johon voi samaistua. Me näimme Sophie Callen installaation viime huhtikuussa Hara museossa Tokiossa, ja se oli niin hieno, että melkein itkin. Installaatio koostui videoista, joille oli kuvattu ihmisiä, jotka näkivät meren ensimmäistä kertaa elämässään. 




Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin
http://www.otava.fi/kirjat/9789511272502/


Postissa saapui eilen ihana ylläri eli Mia Kankimäen kirja Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin. Kirjan alkusanat ovat kuin suoraan omasta elämästäni pari vuotta sitten. Kirja kertoo Mian vuorotteluvapaasta ja japanilaisesta hovinaisesta nimeltä Sei Shonagon. Lukiessani sitä tulee mieleen meidän Japanin matka viime huhtikuussa, koska Mia liikkuu samoilla kulmilla Kiotossa. Olisin laittanut matkasta kuvia tänne blogiin, mutta läppärini kosahti kesällä. Muistakaa siis ihmiset varmuuskopioida omat kuvanne! (toiveissani on, että kone vielä kertaalleen suostuisi toimimaan, niin voisin pikaisesti poimia kuvat talteen)